Uusimmat artikkelit
- Romanien holokaustin muistotapahtuma 2.8. Oodissa 28.7.2024
- Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024 31.1.2024
- Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi 25.1.2024
- Nena Kafka in memoriam 5.1.2024
- Kannanotto Hamasin terrori-iskuun 12.10.2023
Pj. Kimmo Sasi: Perustuslakivaliokunta pelasti ihmisoikeudet
Helsingin Sanomat julkaisi Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasin mielipidekirjoituksen 1.3.2023:
Perustuslakivaliokunta pelasti ihmisoikeudet
VAALIKAUDEN tärkein ihmisoikeusratkaisu tehtiin perustuslakivaliokunnassa 16. helmikuuta. Valiokunta totesi, että eläinsuojelulain on mahdollistettava sekä juutalainen että islamilainen teurastustapa.
Oli yllättävää, että hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jossa eläinten samanaikainen tainnuttaminen ja verenlaskun aloittaminen kiellettiin. YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisraportoijat pyysivät ehdotuksesta selvityksen. EU komission antisemitismikoordinaattori kehotti Suomea muuttamaan esitystä.
Perustuslakivaliokunnan lausunto oli selkeä. Ehdotus loukkasi perustuslain 11. pykälän, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 10. artiklan takaamaa uskonnonvapautta.
Uskontoon liittyvät seremoniat, tavat, ruoka ja pukeutuminen ovat olennaisia. Oikeuden ytimeksi ne on katsottava niiden merkityksestä ja historiallisuudesta riippuen. Ruuan valmistustavan sääntely on tuhansia vuosia vanha.
Valiokunta toteaa, että uskonnonvapaudella ei voida perustella ihmisarvon tai muiden perusoikeuksien loukkausta. Siksi ihmisyksilöiden silpominen kuten naisten ympärileikkaus ei ole sallittu. Teurastustavassa ei kuitenkaan ole kysymys perusoikeuksien ristiriidasta.
Tainnuttamisvaatimukselle ennen verenlaskun sallimista esitetään eläinten hyvinvointiin liittyviä, joskaan ei aivan kiistattomia, perusteita. Valvotulla verenlaskulla on historiallisesti pyritty eläinten kärsimysten välttämiseen ja ruuan puhtauteen. Laki sallii historiallisista syistä metsästyksen. Tämän vuoksi juutalaisen sechita- ja islamilaisen halal-teurastuksen kielto ei ole johdonmukaisesti perusteltu.
Euroopassa joissakin maissa juutalainen ja islamilainen teurastustapa on kielletty. Saksa kielsi vuonna 1933 sechita-teurastuksen. Kiellolla olisi merkittävä vaikutus näiden uskontojen harjoittajiin. Suomessa on historialliset, hyvin integroituneet juutalainen ja tataariyhteisö. Niiden olemassaolo on todettu myös perustuslain perusteluissa. Jos nämä yhteisöt eivät voi harjoittaa omaa uskontoaan, pakottaisi Suomi heidät muuttamaan pois kotimaastaan.
Perusteena kiellolle on esitetty, että uskonnollisin menetelmin teurastettua lihaa voisi tuoda ulkomailta. Kiellon tarkoituksena kuitenkin on, että mitä useampi maa kieltää uskonnollisen teurastuksen, sitä hankalammaksi vähemmistöjen asema käy.
Valitettavasti tuki ihmisoikeuksille ei ollut yksimielinen.
Kimmo Sasi
perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja, Holokaustin uhrien muiston puheenjohtaja, Helsinki
Kirjoitus löytyy HS:n arkistosta https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009421187.html?
Uusimmat artikkelit
- Romanien holokaustin muistotapahtuma 2.8. Oodissa 28.7.2024
- Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024 31.1.2024
- Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi 25.1.2024
- Nena Kafka in memoriam 5.1.2024
- Kannanotto Hamasin terrori-iskuun 12.10.2023