Uusimmat artikkelit
- Romanien holokaustin muistotapahtuma 2.8. Oodissa 28.7.2024
- Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024 31.1.2024
- Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi 25.1.2024
- Nena Kafka in memoriam 5.1.2024
- Kannanotto Hamasin terrori-iskuun 12.10.2023
Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024
Ulkoministeri Elina Valtosen juhlapuhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa Helsingin synagogassa 25.1.2024
Arvoisat
Holokaustin uhrien muisto –yhdistyksen jäsenet,
Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsenet,
Romaniyhdistyksen jäsenet,
Diplomaattikunnan edustajat,
naiset ja herrat,
On ilo ja kunnia saada osallistua Suomen hallituksen edustajana Holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuuteen. Muistaminen on tärkeää paitsi holokaustin uhrien myös meidän itsemme vuoksi. Menneisyyden tapahtumat, historian synkimmätkin hetket, ovat merkityksellinen osa nykyhetkeä. Niiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta niiden toistamiselta voidaan välttyä. Holokaustista selviytyneiden määrä keskuudessamme vähenee vuosi vuodelta. Heitä ja heidän omaisia painaa huoli siitä, ettei menneisyyden virheistä opita ja että unohduksen jälkeen julmuudet voivat toistua.
Haluan ilmaista lämpimän osanottoni äskettäin keskuudestamme poistuneen Nena Kafkan omaisille. Tiedän, että Nena Kafka oli merkittävässä roolissa tämän muistopäivän vietossa ja antoi viime vuosiin saakka kasvot holokaustille ja siitä selviytymiselle. Hänen poismenonsa myötä harvenevat mahdollisuutemme saada itse koettua ensikäden tietoa selviytymistarinoista.
Meidän jälkeen jäävien velvollisuus on huolehtia, että holokaustin muisto säilyy ja siirtyy seuraaville sukupolville. Että holokaustin muistoa ei väheksytä täi vääristellä. Tätä tavoitetta edistää muun muassa se, että vainojen uhrien muistopäivää 27. tammikuuta kunnioitetaan jatkossa Suomessakin kansainvälisen käytännön mukaisesti holokaustin uhrien muistopäivänä.
Valtioneuvosto linjasi eduskunnalle elokuussa antamassaan tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, että vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti. Vainojen uhrien muistopäivä on ollut suomenkielisessä kalenterissa vuodesta 2003 alkaen. Nimenmuutos alkaa päivittyä uusiin kalentereihin sen jälkeen, kun Yliopiston almanakkatoimisto on tiedottanut muutoksesta asiakkailleen.
Kansainvälisesti holokaustin uhrien muistopäivänä on vastustettu myös yleisemmin muukalaisvihaa ja antisemitismiä sekä muistettu eri puolilla maailmaa eri aikoina tapahtuneiden vainojen uhreja. Muistopäivän omistaminen holokaustin uhreille ei vähennä kunnioitustamme muiden kansanmurhien uhrien muistoa kohtaan.
Esitän lämpimät kiitokseni Holokaustin Uhrien Muisto ry:lle arvokkaasta työstä holokaustin muiston kunnioittamiseksi ja tämän tärkeän työn jatkamiseksi Suomessa. Muistamme tänään myös holokaustissa menehtyneitä romaneja ja muita vainottuja kansanryhmiä. On tärkeätä, että myöskään heidän tarinansa eivät unohdu ja löydämme tapoja muiston vaalimiseksi.
Hyvät kuulijat,
Valitettavasti antisemitismi on jälleen vahvistunut Euroopassa ja muualla maailmassa. Monissa maissa on tehty viime aikoina avoimen juutalaisvastaisia tekoja ja vihapuhe on lisääntynyt. Suomessakin juutalaisyhteisöt ovat joutuneet lisäämään turvatoimia. Samalla holokaustin väheksyminen ja vääristely ovat yleistyneet. Lähi-Idän tapahtumat ovat lietsoneet sekä antisemitismiä että muslimivihaa ja saaneet konfliktin osapuolten tukijat kaduille eri puolilla maailmaa. Väkivallan ja vastakkaisasettelun syvetessä yleistyvät ajatukset, ettei rauhalla Lähi-Idässä ole mahdollisuuksia.
Suomen hallitus tuomitsee jyrkästi ja yksiselitteisesti terroristijärjestö Hamasin viattomiin miehiin, naisiin ja lapsiin kohdistamat hirmuteot, ja vaatii panttivankien vapauttamista. Suomen hallitus katsoo, että Israelilla on oikeus puolustaa kansalaisiaan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Olemme yhdessä EU:n kanssa painottaneet kahden valtion mallia ratkaisuna Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin. Tämä on laajasti koko kansainvälisen yhteisön kanta; me haluamme, että alueen ihmiset voivat elää elämäänsä normaalisti, ja kahden valtion malli on siihen paras ja kestävin ratkaisu.
Israelilla on oltava oikeus olemassaoloon ja kaikilla alueen ihmisillä on oltava mahdollisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Samalla Israelin on välttämätöntä turvata tarvittava apu Gazan siviileille alueen yhä vaikeammaksi käyvässä humanitaarisessa tilanteessa. Tarvitaan humanitaarinen tauko, joka mahdollistaa avun perille saamisen ja joka johtaa kestävään, molemminpuoliseen tulitaukoon ja lopulta pysyvään rauhaan.
Hyvät kuulijat,
Antisemitismissä on nähty uusi aalto Hamasin lokakuisen terrori-iskun jälkeen. Euroopan komissio antoi marraskuussa virallisen varoituksen antisemitismin uudesta noususta Euroopassa. Tilanne on vakava, mutta emme saa vaipua toivottomuuteen. Meidän on sen sijaan herättävä huomaamaan, että antisemitismi ei ole uhka vain juutalaisille. Se on uhka koko Euroopalle, sillä se rapauttaa yhteistä arvopohjaamme. Antisemitismi on uhka paitsi juutalaisyhteisöille ja juutalaiselle elämäntavalle ja kulttuurille myös vapaalle ja moninaiselle yhteiskunnalle, demokratialle ja eurooppalaiselle elämäntavalle. Antisemitismin torjuminen on yhteinen tehtävämme ja edellyttää kaikilta ponnisteluja.
Antisemitismi ei ole valitettavasti vierasta Suomessakaan ja keskusteluilmapiiri myös meillä on koventunut. Juutalaisiin ja palestiinalaisiin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa. Samalla ovat lisääntyneet väkivaltaan, vihaan ja syrjintään yllyttävät sisällöt. Suomen hallitus ottaa tilanteen vakavasti. Meillä ei ole varaa heikentää yhteiskuntamme perustaa, joka pohjautuu yhdenvertaisuudelle, syrjimättömyydelle ja tasa-arvolle. Tämä edellyttää poliitikoilta ja päättäjiltä horjumatonta työtä rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ja tiedonannossaan edistämään yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa. Hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden rahoituksen lisäksi hallitus osoittaa yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseen 6 miljoonaa euroa vuosien 2024–2027 aikana. Nostan vielä tässä yhteydessä esiin sen, että Helsingin ja Turun juutalaisten seurakuntien turvallisuuden vahvistamiseen tullaan jakamaan valtionavustuksina 400 000 euroa per vuosi. Valtioneuvoston kanslia avaa ensimmäisen avustushaun helmikuussa.
Vastuu rasismin vastustamisesta ei luonnollisesti ole yksin hallituksella ja viranomaisilla. Jokaisen kansalaisen tulee tuntea ja kantaa oma vastuunsa tässä työssä. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa myös työelämän toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen merkitystä hallituksen rasisminvastaisen tiedonannon toimeenpanossa. Tarvitsemme heitäkin tiiviiseen yhteistyöhön rasisminvastaisen työn onnistumiseksi.
Hyvät kuulijat,
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Kansainvälisessä yhteistyössä Suomi jatkaa ihmisoikeuspolitiikkansa pitkää linjaa, johon kuuluu oleellisesti työ suvaitsemattomuuden ja rasismin torjumiseksi. Suomi osallistuu aktiivisesti Holokaustin Kansainvälisen Muistiliiton IHRAn työhön ja on hyväksynyt IHRAn suositukset ja määritelmän antisemitismistä. Määritelmä on käytössä viranomaisyhteistyössä ja sitä käytetään mm. poliisikoulutuksessa. Suomi tuo IHRAn toiminnassa esiin erityisesti holokaustia koskevan korkeatasoisen kouluopetuksen kehittämiseen ja romanien joukkotuhonnan muistoon liittyviä kysymyksiä.
Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoden 2024 loppuun saakka ja toimii sekä ETYJin että Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2025. Nämä kansainväliset tehtävät luovat mahdollisuuksia vaikuttavaan monenkeskiseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa. Otamme vastuun vakavasti ja luotamme mahdollisuuteen tiivistää hyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.
On tärkeätä, että yhdessä jatkamme määrätietoista työtä rasismin ja antisemitismin torjumiseksi sekä Suomessa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi on valmis kantamaan oman vastuunsa tässä yhteistyössä ja varmistamaan, että holokaustin muisto säilyy ja siirtyy seuraaville sukupolville. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta historiamme pahimmat julmuudet eivät enää koskaan toistu.
Kiitos.
Uusimmat artikkelit
- Romanien holokaustin muistotapahtuma 2.8. Oodissa 28.7.2024
- Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024 31.1.2024
- Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi 25.1.2024
- Nena Kafka in memoriam 5.1.2024
- Kannanotto Hamasin terrori-iskuun 12.10.2023