Uusimmat artikkelit
- Romanien holokaustin muistotapahtuma 2.8. Oodissa 28.7.2024
- Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024 31.1.2024
- Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi 25.1.2024
- Nena Kafka in memoriam 5.1.2024
- Kannanotto Hamasin terrori-iskuun 12.10.2023
Muistokirjoitus: Dan Kantor 1955–2023
HELSINGIN juutalaisen seurakunnan asiamies Dan Kantor kuoli 67-vuotiaana Helsingissä 12. huhtikuuta 2023. Hän oli syntynyt Hyvinkäällä 8. kesäkuuta 1955.
Kantor vietti nuoruutensa Tapiolassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta 1975, josta siirtyi opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Opiskeluaikana hän tutustui Terttu Linnaan, jonka kanssa avioitui 1980. Perheeseen syntyi kolme lasta: Hanna, Markus ja Jonatan.
JUUTALAISEN koulun kasvatille samassa osoitteessa sijaitseva seurakuntakeskus ja synagoga olivat tuttuja instituutioita. Kantor astui Helsingin juutalaisen seurakunnan kanslian palvelukseen 1979. Yhteiskunnallisesti kiinnostava mutta ehkä väliaikaiseksi tarkoitettu työrupeama venyi kuitenkin 36-vuotiseksi, joista yli 30 vuotta Kantor toimi seurakunnan asiamiehenä – käytännössä toimitusjohtajana, josta tehtävästä hän jättäytyi 2015. Kantorin ura asiamiehenä osui aikaan, jolloin digitalisaatio ravisteli vanhoja hallinnon rakenteita.
Kantorin suuri missio oli Suomen juutalaisten historian dokumentointi sanoin ja kuvin, jossa hän seurasi isänsä Isak Kantorin jalanjälkiä. Ensimmäinen kulttuurihanke, johon hän osallistui, oli vuonna 1986 Jugendsalissa suurta huomiota herättänyt valokuvanäyttely Juutalaisuus Helsingissä. Viimeiseksi jäi 2018 ilmestynyt hieno kirja Kyläkoulu keskellä kaupunkia – Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu 100 vuotta. Kirjassa näkyy Kantorin vahva jälki yhtenä kirjoittajana – ja teoksen kokoavana voimana.
ERITYISEN maininnan ansaitsee 2006 ilmestynyt niin taitoltaan kuin sisällöltään upea teos Le’Chajim – kuvia Suomen juutalaisten historiasta, jossa Dan Kantorin tinkimätön laadun tavoittelu näkyy. Samaa tinkimätöntä otetta hän pitkäaikaisena päätoimittajana noudatti seurakunnan aikakausilehden ha’Kehilan kymmenissä pääkirjoituksissa – ja lehden laadukas taitto oli taattua Kantoria.
Kantorin asiamieskausi osui keskelle historian murrosta, jossa Eestin juutalaisyhteisö ensimmäisenä Neuvostoliitossa päätti järjestäytyä uudelleen 1988. Hänen sukkuloinnissaan 1980-luvun lopussa Helsingin ja Tallinnan välillä oli sekä vauhtia että vaarallisia tilanteita. Eestin juutalaisyhteisön kiitollisuus ja arvostus Kantoria kohtaan, hänen heidän hyväkseen tekemälle työlle, säilyy pitkään.
KANTORIN panos juutalaisen seurakunnan ikkunoiden avaamisessa yhteiskuntaan oli keskeinen. Hän oli seurakuntamme itseoikeutettu edustaja yhteiskunnan rajapinnassa, useassa toimikunnassa, jossa käsiteltiin vähemmistöjen asemaa Suomessa. Häneltä liikeni voimia myös kansalaisjärjestötoimintaan, joista ehkä merkittävimpänä 10-vuotinen hallituksen jäsenyys Holokaustin uhrien muisto ry:ssä.
Dan ja Terttu Kantor ehtivät elää rakkausavioliittoa yli 43 vuotta. Kolme lasta ja kuusi lastenlasta ovat tämän liiton arvokkain täyttymys. Perinnöksi juutalaisyhteisölle ja yhteiskunnalle jää Dan Kantorin kirjallinen tuotanto.
Gideon Bolotowsky
Kirjoittaja on Dan Kantorin ystävä.
Muistokirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 8.6.2023
Uusimmat artikkelit
- Romanien holokaustin muistotapahtuma 2.8. Oodissa 28.7.2024
- Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024 31.1.2024
- Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi 25.1.2024
- Nena Kafka in memoriam 5.1.2024
- Kannanotto Hamasin terrori-iskuun 12.10.2023