Holokaustin uhrien muistopäivä

Suomen hallitus ilmoitti 31.8.2023 antamassaan ns. rasismitiedonannossaan, että kalenterissa vuodesta 2003 alkaen ollut Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti ja valtioneuvosto vahvisti nimenmuutoksen päätöksellään 23.1.2024, mistä tiedote löytyy täältä.

Vainojen uhrien muistopäivän harhaanjohtava nimi on johtanut vuosien aikana moniin kiusallisiisn tilanteisiin, kun jotkut tahot ovat viettäneet päivää, joko tietämättään tai tietoisesti, joidenkin muiden ja sinänsä traagisten vainojen muistopäiväksi ja nostaneet niitä esiin viittaamatta lainkaan muistopäivän alkuperäiseen merkitykseen, eli natsihallinnon toisen maailmansodan aikana tekemään 6 miljoonan juutalaisen ja jopa yli miljoonan romanin teolliseen kansanmurhaan.

Juuri tästä syystä nimenmuutos on tärkeä.

Miksi tällainen päivä?

Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 suosituksen yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaisesti jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää. Laajaa eurooppalaista tapaa noudattaen on Suomessakin valtioneuvoston kanslian päätöksellä vietetty muistopäivää vuodesta 2002 alkaen. Tämän muistopäivän suomalaisessa syntyprosessissa oli Holokaustin uhrien muisto ry:llä keskeinen rooli aloitteentekijänä.

Muistopäivän ajankohta vaihtelee jonkin verran maittain. Suomessa muistopäivän ajankohtana noudatettava tammikuun 27. päivä ei ole sattumanvaraisesti valittu. Se on Auschwitzin kuolemanleirin vapauttamisen vuosipäivä.

Vaikka Auschwitz ei ole holokaustin koko kuva ja toisaalta vainot eivät suinkaan päättyneet Auschwitzin vapauttamiseen, on tuo leiri tullut ihmisen pahuuden ja ihmisarvon kieltämisen symboliksi ja sen vapauttaminen merkitsemään uuden tien alkua — uuden tien, jolla ihminen tehdyistä julmuuksista oppia ottaneena ei enää sorru kieltämään toisen ihmisen ehdotonta arvoa ja loukkaamattomuutta.

Aikoina, jolloin antisemitismi eli juutalaisviha jälleen nostaa päätään, holokaustin uhrien muistopäivän vietto saa erityisen ajankohtaisen sävyn. Muistamme ihmiskunnan suurinta yksittäistä murhenäytelmää lähimenneisyydessämme ja samalla katsomme ympärillemme ja koetamme muistuttaa itseämme ja toisiamme siitä mihin ihmisarvon kieltäminen voi johtaa. Vain muistamalla ja tuntemalla menneisyyden tapahtumat estämme niiden toistumisen.

Muistopäivä Suomessa

Holokaustin uhrien muisto ry (alkuperäiseltä nimeltään Jad vashem, Suomen osasto) on järjestänyt jo vuodesta 1995 alkaen holokaustin muistopäivän, ensin samanaikaisesti juutalaisen kalenterin Jom ha-Shoan (shoah = holokausti) kanssa ja vuodesta 2001 alkaen tammikuun 27. päivänä, ja jos päivä osuu sapattiin, lähimpänä sopivana arkipäivänä.

Vuoden 2003 muistopäivä sai erityistä näkyvyyttä siitä syystä, että se esiintyi ensimmäistä kertaa suomalaisissa kalentereissa. Tilaisuus pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa ja pääpuhujana oli pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuudessa olivat läsnä myös kaikki kolme Suomessa asunutta keskitysleireiltä eloonjäänyttä, Lilly Millner, Mayer Frank ja Nenne Kafka, jotka pääministeri sai näin ensimmäistä kertaa tavata henkilökohtaisesti.

Vuosien saatossa muistopäivän juhlapuhujina ovat olleet niin presidentti Sauli Niinistö kuin pääministereitä ja muita ministereitä. Vuoden 2024 muistopäivän juhlan pääpuhujana on ulkoministeri Elina Valtonen.