Holokaustin uhrien muisto ry:n kannanotto hallituksen tiedonantoon

Hallituksen rasismin vastainen tiedonanto loikka eteenpäin antisemitismin torjunnassa

Antisemitismi on rasismin pitkäaikaisin, vakavin ja synkin muoto. Sen vuoksi kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin vain 80 vuotta sitten. Antisemitismin lähteet ovat äärioikeistossa, äärivasemmistossa ja ääri-islamismissa.

Antisemitismi on myös Suomessa vakava ongelma. Juutalaisten pyhiin paikkoihin ja synagogiin on kohdistunut vahingontekoja. Verkon vihapuhe on laajaa ja aggressiivista. Viime eduskuntavaaleissa ainoan ehdokkaaseen kohdistuneen rasistisen fyysisen väkivallan teon kohde oli Suomen historian ainoa juutalainen kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Aina rasismia ei tunnisteta. Hallituksen esityksessä (HE 186/2022) eläinten hyvinvointilaiksi esitettiin juutalaisen ja islamilaisen teurastustavan kieltämistä komission, uskonnollisten yhteisöjen ja useiden länsimaisen suurlähetystöjen huomautuksista huolimatta. Esityksen hyväksymisellä olisi ollut vakavia vaikutuksia juutalaiselle, tataari ja islamilaiselle yhteisölle. Perustuslakivaliokunta katsoi, että esitys tältä osin loukkasi ihmisoikeuksia ja laki hyväksyttiin ilman ehdotettua teurastuskieltoa.

Oikeusjärjestelmä Suomessa on toiminut hyvin. Korkein oikeus päätti lakkauttaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen sen antisemitistisen toiminnan vuoksi. Turun synagogan vahingontekijä tuomittiin rangaistukseen myös rasistisen motiivin perusteella.

Jo pitkään poliittiselta järjestelmältä on toivottu vahvempaa sitoutumista juutalaisvihan torjumiseen.

Valtioneuvoston toimintaohjelmassa rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi (OM 2021:34) on vain kaksi mainintaa antisemitismistä. Suomessa ei ole kriminalisoitu vihapuheen erityisten muotojen eli kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä. Lisäksi todetaan, että antisemitismi ilmenee uskontoon liittyvänä häirintänä ja viharikoksina. Näiden toteamusten johdosta ei ole ehdotettu toimenpiteitä.

Orpon hallituksen tiedonannossa on maininta EU:n antisemitismin vastaisesta strategiasta 2021-2030 ja siitä, että komissio kehottaa jäsenmaita laatimaan kansallisen strategian. Lisäksi siinä todetaan, että ehkäistään vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan.

Erityisen tärkeää on, että hallitus esittää konkreettisia toimia antisemitismin torjumiseen. Niitä ovat:

• Kriminalisoidaan holokaustin kielto.
• Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti.
• Selvitetään mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.

HUM pitää näitä kaikkia toimia tärkeinä ja hyödyllisinä.

Holokaustin kieltämisen kriminalisoinnilla voidaan paremmin puuttua nettivihaan.

Vainojen uhrien muistopäivän 27.1. muuttaminen Holokaustin uhrien muistopäiväksi antaa päivälle saman nimen kuin kaikissa muissa länsimaissa. Tämän lisäksi on kuitenkin tärkeää, että holokaustin opetusta kouluissa vahvistetaan.

Monissa maissa natsismin ja kommunismin symbolien kuten hakaristin sekä sirpin ja vasaran käyttö aatteiden edistämiseksi on kielletty. Rikosoikeudellisesti tarkkarajaisen esityksen laatiminen on varmaankin myös meillä mahdollista.

Lisäksi on tärkeää muistaa, että holokaustissa murhattiin jopa miljoona romania. Suomessa tulisi myös virallisesti huomioida EU:n hyväksymä Romanien holokaustin muistopäivä 2.8. Erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin romaneihin kohdistuva syrjintä sekä vihapuhe ovat asioita, joita tulisi käsitellä selontekoa konkreettisemmin selonteon täytäntöönpanossa.

Helsingissä 1.9.2023

Holokaustin uhrien muisto ry:n hallitus