Romanien unohdettua holokaustia muistetaan 2.8.

Toinen elokuuta vietetään romaneiden holokaustin eurooppalaista muistopäivää ja silloin on tilaisuus muistaa natsivallan toimesta murhattuja romaneita ja sintejä. Sintit ovat lähinnä Benelux maissa elävien romanien ryhmä. Euroopan parlamentti julisti vuonna 2015 tuon päivän romanien kansanmurhan eli holokaustin muistopäiväksi.

Porrajmos ja Samudaripe ovat romanikielisiä termejä, joita käytetään kuvaamaan Euroopan romani- ja sintiväestön kansanmurhaa eli holokaustia toisen maailmansodan aikana. Sanat tarkoittavat täydellistä tuhoamista. Jopa yli miljoona romania ja sintiä murhattiin tai kuoli nälkään tai tauteihin eri puolilla Eurooppaa sijainneilla keskitysleireillä. Kaikkia toisen maailmansodan aikana holokaustin kokeneita romaneita ja sintejä ei kuitenkaan surmattu keskistysleireillä, vaan useimmiten heidät ammuttiin metsissä ja haudattiin joukkohautoihin tai poltettiin paikan päällä.

IHRA (The International Holocaust Remembrance Alliance) hyväksyi 8. lokakuuta 2020 yksimielisesti ei-oikeudellisesti sitovan määritelmän koskien romanien syrjintää ja romanivastaisuutta:

Romanivastaisuuden ja -vastaisen syrjinnän ei-oikeudellisesti sitova määritelmä

Annettu 8. lokakuuta 2020

IHRA tunnustaa huolestuneena, että romanien kansanmurhan laiminlyönti on lisännyt ennakkoluuloja ja syrjintää, joita monet romaniyhteisöt** kokevat edelleen, ja hyväksyy vastuumme tällaisten rasismin ja syrjinnän muotojen torjumisesta (IHRA:n vuoden 2020 ministerijulistuksen 4 ja 7 artikla, Tukholman julistuksen 3 artikla), ja hyväksyy seuraavan määritelmän romanivastaisuudesta/romanien vastaisesta syrjinnästä:

Antigypsyismi/romanien vastainen syrjintä on osoitus yksilöllisistä ilmaisuista ja teoista sekä institutionaalisesta politiikasta ja käytännöistä, jotka koskevat syrjäytymistä, syrjäyttämistä, fyysistä väkivaltaa, romanikulttuurien ja elämäntapojen väheksymistä ja vihapuhetta, joka kohdistuu romaneihin ja romaniryhmiin, joita vainottiin natsien aikana ja joista puhutaan edelleen halveksien ”mustalaisina”. Tämä johtaa romanien kohteluun väitettynä muukalaisryhmänä ja yhdistää heidät sarjaan halventavia stereotypioita ja vääristyneitä mielikuvia, jotka edustavat tiettyä rasismin muotoa.

IHRA:n ohjaamiseksi työssään tunnustetaan seuraavat asiat:

Romanivastaisuus/romanien vastainen syrjintä on ollut olemassa vuosisatojen ajan. Se oli olennainen osa Natsi-Saksan ja sen rikoksiin osallistuneiden fasististen ja äärinationalististen kumppaneiden ja muiden yhteistyökumppaneiden harjoittamaa romanien vainoa ja tuhoamispolitiikkaa.

Romanivastaisuus/romanien vastainen syrjintä ei alkanut natsien aikakaudesta tai päättynyt sen jälkeen, vaan se on edelleen keskeinen tekijä romaneihin kohdistuvissa rikoksissa. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK), Euroopan unionin (EU), Euroopan neuvoston (EN), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja muiden kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen tekemästä tärkeästä työstä huolimatta romaneja koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja on paljon ja niitä käytetään edelleen suurelta osin ilman kyseenalaistamista.

Romanivastaisuus/ romanien vastainen syrjintä on monitahoinen ilmiö, jolla on laaja yhteiskunnallinen ja poliittinen hyväksyntä. Se on selkeä este romanien osallistumiselle laajemmin yhteiskuntaan, ja se estää romaneja nauttimasta yhtäläisistä oikeuksista, mahdollisuuksista ja ansiokkaasta sosiaalis-taloudellisesta osallistumisesta.

Romanivastaisuuden ja -vastaisen syrjinnän havainnollistamiseksi voidaan antaa monia esimerkkejä.

Romanien ja romanivastaisen syrjinnän nykyajan ilmenemismuotoja ovat muun muassa nämä:

• Romanien vainon tai romanien kansanmurhan vääristäminen tai kieltäminen.
• Ihannoidaan romanien kansanmurhaa.
• Romaniyhteisöihin, heidän omaisuuteen ja yksittäisiin romaneihin kohdistuvan väkivallan yllyttäminen, oikeuttaminen ja niihin syyllistyminen.
• Pakkosteriloinnit sekä muu romanien fyysisesti ja psyykkisesti loukkaava kohtelu.
• Romanien syrjivien stereotypioiden ylläpitäminen ja vahvistaminen.
• Romanien syyttäminen vihapuheen avulla todellisista tai havaituista sosiaalisista, poliittisista, kulttuurisista, taloudellisista ja kansanterveydellisistä ongelmista.
• Romanien stereotypiointi henkilöinä, jotka käyttäytyvät rikollisesti.
• Termin ”mustalainen” käyttäminen herjauksena.
• Hyväksytään tai kannustetaan romaneihin kohdistuvia poissulkemismekanismeja rodullisesti syrjivien oletusten perusteella, kuten sulkeminen pois tavallisista kouluista ja institutionaalisista menettelyistä tai politiikasta, jotka johtavat romaniyhteisöjen eristämiseen.
• Sellaisen politiikan toteuttaminen ilman oikeusperustaa tai sellaisten ehtojen luominen, jotka mahdollistavat romaniyhteisöjen ja -yksilöiden mielivaltaisen tai syrjivän pakkomuuton.
• Romanien asettaminen kollektiivisesti vastuuseen romaniyhteisöjen yksittäisten jäsenten todellisista tai oletetuista toimista.
• Romaniyhteisöihin kohdistuvan vihapuheen levittäminen missä tahansa muodossa, esimerkiksi tiedotusvälineissä, myös internetissä ja sosiaalisissa verkostoissa.

* Termin kansallisen vastineen käyttöä suositellaan, Kanada ja Yhdysvallat käyttävät termiä romanien vastainen rasismi.

** Sanaa ”romanit” käytetään kattoterminä, joka sisältää erilaisia toisiinsa liittyviä ryhmiä, olivatpa ne istuvia tai eivät, kuten romanit, matkustajat, Gens du voyage, Resandefolket/De resande, Sinti, Camminanti, Manouches, Kalés, Romanichels, Boyash/Rudari, Ashkalis, Égyptiens, Yéniches, Doms, Loms ja Abdal, jotka voivat olla kulttuuriltaan ja elämäntavoiltaan erilaisia. Nyt käsiteltävä on selittävä alaviite, ei romanien määritelmä.

Lisätietoa romanien holokaustista:

• Kuuntele Ceija Stojka tarina täältä: https://www.hmd.org.uk/resource/ceija-stojka-chaya-stoyka/
• Lyhytfilmi aiheesta: https://www.hmd.org.uk/learn-about-the-holocaust-and-genocides/nazi-persecution/the-porrajmos/
• Lue aiheesta lisää täältä: https://www.hmd.org.uk/learn-about-the-holocaust-and-genocides/nazi-persecution/the-porrajmos/

Holokaustin muistopäivä AlfaTV:llä 27.1.

Vainojen uhrien muistopäivä 27.1. muistuttaa juutalaisten ja romanien kansanmurhasta natsi-Saksan hallitsemalla alueella. Tavoite: Ei koskaan enää.

Suomessa vietetään vuosittain 27.1. Vainojen uhrien muistopäivää. Päivän vietto perustuu EU:n parlamentin suositukseen 1995 holokaustin muistopäivän viettämisestä kaikissa jäsenmaissa. Myös YK:n yleiskokous on 2005 antanut julistuksen, jolla päivä on määritelty holokaustin uhrien muistopäiväksi. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen muista maista poiketen nimellä Vainojen uhrien muistopäivä.

Päivän tarkoituksena on muistuttaa äärimmäisistä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tarkoitus on, että ihmiskunta oppisi virheistään ja että mitään vastaavaa ei enää koskaan tapahtuisi.

Holokaustin muistopäivä AlfaTV:llä

Holokaustin uhrien muisto ei voi järjestää koronarajoitusten vuoksi tänä vuonna valtakunnallista juhlatilaisuutta. Päivää muistetaan sen sijaan AlfaTV:llä to 27.1. klo 13–14 esitettävässä ohjelmassa, joka uusitaan su 30.1. klo 18:30-19:30.

Ohjelmassa keskustelevat holokaustista ja antisemitismistä Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Helsingin piispa Teemu Laajasalo sekä Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi.

Mukana ovat myös tervehdykset eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselta ja pääministeri Paavo Lipposelta sekä Israelin, Saksan ja Puolan suurlähettiläiltä. Taiteilija Seela Sella lausuu runoja ja rabbi Samuel Beniard Helsingin juutalaisesta seurakunnasta lausuu El Male Rachamim -rukouksen.

Ohjelmassa haastatellaan myös Lilly Millneriä, joka selvisi Stutthofin keskitysleiriltä ja kuolemanmarssilta sekä Miriam Schwartzia romanien holokaustista ja ihmisoikeustilanteesta. Helsingin synagogassa kuvatussa seremoniassa kynttilän sytyttää holokaustissa menehtyneille sukulaisilleen mm. kansanedustaja Ben Zyskowicz. Ohjelmaa isännöi Holokaustin uhrien muisto ry:n varapj. Risto Huvila.

Ohjelmaa voi seurata suorana ja jälkeenpäin klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Lisätietoa: puheenjohtaja Kimmo Sasi, kimmosasi@gmail.com

HUM-seminaari 4.11. saksalaisella kirkolla

HUM järjestää to 4.11. seminaarin Saksalaisen kirkon seurakuntasalissa os. Unioninkatu 1. Pakollinen ilmoittautuminen viimeistään 2.11. ja ilmoittautumislomake löytyy täältä.

Aloitamme klo 16 kahvitarjoilulla ja varsinainen ohjelma alkaa klo 16:30:

• Pj. Kimmo Sasi: Tervetulosanat
• Rony Smolar: Juutalaiset talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa.
• Miriam Schwartz: Romanien kohtalo holokaustissa
• Varapj. Risto Huvilan kirjailijahaastattelussa Sanna Lönnfors, jolta hiljattain ilmestyi kirja Israelin auringon palasia. Kirjailija seuraa Gärtnerin pariskunnan jälkiä entisen Tsekkoslovakian alueella sijaitsevasta pikkukaupungista aina Lodzin ghettoon, jossa Gärtnerit menehtyivät vuonna 1942. Kirja on ostettavissa tilaisuudessa.

Tilaisuus videoidaan ja on nähtävänä myöhemmin HUMin YouTube-sivustolta, mistä löytyy myös aiempien tilaisuuksien taltiointeja.

Välittömästi seminaarin jälkeen klo 18 mahdollisuus osallistua Suomesta natsi-Saksaan luovutettujen juutalaisten muistomerkillä pidettävään muistotilaisuuteen Tähtitorninmäellä.

Munkkiniemen puistotien kompastuskivi korjattu

Munkkiniemen puistotie 18:aan asennettiin 24.9. uusi Stolperstein-kompastuskivi viime talven auraustöissä vahingoittuneen Janka Kollmannin muistokiven tilalle. Pienimuotoisessa tilaisuudessa paikalla olivat mm. HUM ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi, varapuheenjohtaja Risto Huvila ja kiven asentanut Jaakko Rustanius.

Saksalaisen taiteilijan Gunter Demnigin käynnistämä projekti käsittää jo n. 75 000 muistokiveä, jotka on asennettu natseille luovutettujen juutalaisten viimeisen asuinpaikan edustalle. Suomeen on toistaiseksi asennettu 7 muistokiveä, jotka sijaitsevat Munkkiniemen lisäksi Hakaniemessä os. Viherniemenkatu 5 (2 kiveä), Hotelli Tornin edustalla Yrjönkadulla (1 kivi) sekä Korkeavuorenkatu 3:ssa (1 kivi).

Lue lisää kompastuskivistä https://hum.fi/kompastuskivet-stolpersteine/

HUM vaatii pikaista lainmuutosta natsitunnusten kieltämiseksi

Tiedote 30.8.2021

Tarvitaan lainmuutos natsitunnusten julkisen demonstratiivisen esittämisen kieltämiseksi

Itsenäisyyspäivänä 2018 kannettiin mielenosoituskulkueen kärjessä hakaristilippuja. Kantajien ilmeinen tarkoitus oli osoittaa hyväksyntää natsi-Saksalle ja sen joukkotuhopolitiikalle.

Helsingin käräjäoikeus on tänään hylännyt valtakunnansyyttäjän nostamat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Päätöksestä valitetaan, eikä se ole lainvoimainen.

Holokaustin uhrien muisto ry esitti jo tuolloin 2018 oikeusministeriölle, että se ”tekee selvityksen muissa EU-maissa hyväksytyistä säännöksistä, joilla kielletään vihaan, kansanmurhaan ja rasismiin liittyvien tunnusten käyttö”.

Rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tulkinnanvarainen. Nyt vallitseva tilanne, jossa on epäselvyyttä lain tulkinnasta ehkä jopa muutaman vuoden ajan ei ole toivottava. Siksi rikoslakia on syytä muuttaa samalla tavalla kuin monissa muissa Euroopan Neuvoston maissa. Niissä on säädetty kansanmurhaan liittyvien tunnusten käyttö rangaistavaksi.

Sananvapaus on demokratian kulmakivi ja perusarvo. Ihmiskunnan on kuitenkin kehityttävä ja opittava omasta historiastaan. Ihmisoikeuksia kunnioittavassa yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä, että ei voida sallia sellaisten ideologioiden edistämistä, jotka ovat keränneet ihmisiä keskitys- ja vankileireille ja joukkotuhonneet kanssaihmisiämme rodullisin ja muin vastaavin perustein.

Holokaustin uhrien muisto ry toivookin hallitukselta pikaista ja huolellista lainvalmistelua. Tavoitteena tulee olla eurooppalaistyyppisen kansanmurhien hyväksymistä edistävien tunnusten käytön kriminalisointi.

Holokaustin uhrien muisto ry:n hallitus

2.8. vietetään romanien holokaustin muistopäivää

Elokuun toisena päivänä vietetään Euroopan parlamentin vuonna 2015 asettamaa romanien holokaustin muistopäivää. Tämä vain vähän huomiota saanut muistopäivä muistuttaa maailmaa holokaustin unohdetuista uhreista. Natsi-Saksan toisen maailmansodan aikana toteuttama rotuun perustuva kansanmurha eli holokausti muistetaan kuudesta miljoonasta elämänsä menettäneestä juutalaisesta. Juutalaisten ohella rodulliseen alkuperään perustuen murhattiin myös jopa yli miljoona romania, joiden kohtalo on jäänyt vähemmän tunnetuksi, osin sen vuoksi, että natsit katsoivat, että romanit eivät olleet sen arvoisia, että heidät olisi rekisteröity ja kirjattu yksilöinä.

Oikeusministeriön ja Ihmisoikeuskeskuksen kesäkuussa 2021 julkaisema Perusoikeusbarometri vahvistaa kuvaa, jonka mukaan romanit ovat edelleen suomalaisen yhteiskunnan halveksittujen ja vieroksuttujen joukossa. Barometrin mukaan oman perheenjäsenen avioitumisen romanin kanssa kokisi epämukavaksi 58 prosenttia koko väestöstä. Romaninaapuri olisi epämukava  53 prosentille koko väestöstä.

Lue koko Barometritutkimus os. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163261.

Holokaustin uhrien muisto ry kunnioittaa romanien holokaustin uhreja ja jatkaa toimintaa antiziganismin (romanivihan) vähentämiseksi Suomessa.

Lue lisää romanien holokaustin muistopäivästä os. https://romani.fi/-/2.8.-vietetaan-romanien-holokaustin-muistopaivaa

HUM-webinaari 16.6. klo 17:30

Vetoomus Ranskan suurlähettiläälle Sarah Halimin tapauksen johdosta

Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi oli yhtenä allekirjoittajana alla olevassa vetoomuksessa, joka luovutettiin Ranskan suurlähettiläälle Agnès Cukiermanille maanantaina 3.5.2021. Kuvassa vas. Helsingin juutalaisen seurakunnan kunniapuheenjohtaja Gideon Bolotowsky, suurlähettiläs Agnès Cukierman, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik, rouva Ethel Salutskij ja Kimmo Sasi.

Helsinki, 3.5.2021

Hon Madamme l´Ambassadrice
Agnès Cukierman
Ambassade de France
Itäinen Puistotie 13 Helsinki

Vetoomus Sarah Halimin tapauksen johdosta

Haluamme suomalaisina ilmaista syvän huolenaiheemme ihmisoikeuksien toteutumisesta Ranskassa.

Kobili Traoré surmasi naapurinsa, Ranskan juutalaisen, rouva Sarah Halimin 4.4.2017 siksi, että tämä oli juutalainen. Sitä osoittaa murhaajan tekohetkellä käyttämä islamilainen ”Allahu akbar” (Jumala on suuri) -huuto. Tämän voidaan katsoa vahvistavan, että kyseessä oli viharikosmotiivi, jonka kohteeksi valikoitui juutalaista syntyperää ollut henkilö.

Ranskan Korkeimman oikeuden vapauttava päätös 17.4.2021 tässä murha-asiassa on käsittämätön meille yhdentyneen Euroopan kansalaisille. Korkein oikeus katsoi, että Traoré oli tekohetkellä syyntakeeton, koska hän oli vahvasti itse ottamansa huumausaineen vaikutuksen alainen. Siksi häntä ei voitu tuomita teosta. Esimerkiksi Suomessa itse otetun huumeen tai alkoholin vaikutuksen alaisena rikoksen tekeminen ei lähtökohtaisesti ole edes rikoksen rangaistuksen alentamisperuste. Korkeimman oikeuden tuomio sotii syvästi meidän oikeudentunnettamme vastaan. Sillä voi olla myös suuri merkitys rangaistusten ennakkoehkäisevälle vaikutukselle viharikoksissa.

Ranska on tunnetusti edistänyt eurooppalaista ihmisoikeuskehitystä tunnuslauseella: Liberté, Égalité ja Fraternité (vapaus, tasa-arvo ja veljeys). Näillä periaatteilla on ollut suuri merkitys vähemmistöille Euroopassa. Näemme Korkeimman oikeuden ratkaisun kuitenkin loukkaavan näitä periaatteita.

Me allekirjoittaneet toivomme, että Ranskan valtiojohto ryhtyy pikaisiin toimiin rikoslainsäädännön selkeyttämiseksi siten, että huumeiden, alkoholin tai muiden vastaavien aineiden käyttö ei vapauta syytettyä rikosvastuusta ja että asiassa selvitetään, pitäisikö tuomioistuimen ratkaisu saattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi, mikä loisi edellytykset nyt annetun tuomion purkamiselle.
Eurooppalaisina vetoamme, että Ranskan lainsäädäntö riittävän hyvin suojaisi haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöjensä asemaa viharikoksilta.

Ranskalaiseen oikeudenmukaisuudentuntoon luottaen,

Kimmo Sasi
Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja, entinen ministeri

Yaron Nadbornik
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja

Ben Zyskowicz
kansanedustaja

Kari Teittinen
Elämän marssi ry:n puheenjohtaja

Ethel Salutskij
Suomen juutalaisyhteisön jäsen

Oula Silvennoinen
akatemiatutkija

Gideon Bolotowsky
Helsingin juutalaisen seurakunnan kunniapuheenjohtaja

HUM onnittelee Paavo Lipposta 80-vuotispäivänä

Holokaustin uhrien muisto ry:n hallitus onnittelee Paavo Lipposta hänen 80-vuotissyntymäpäivänään 23.4.2021.

6.11.2000 tuolloin pääministerinä ollut Paavo Lipponen pyysi Suomen ja suomalaisten puolesta anteeksi Helsingin juutalaiselta yhteisöltä kahdeksan juutalaisen pakolaisen luovuttamista natsi-Saksalle 6. marraskuuta 1942.

Paavo Lipponen oli mukana Holokaustin muistopäivän ohjelmassa AlfaTV:llä 27.1.2021, mistä alla oleva klippi.

Munkkiniemen puistotielle tilattu uusi kompastusivi

Munkkiniemen puistotiellä helmikuussa 2021 aurauksen yhteydessä vaurioitunut kompastuskivi tullaan uusimaan syyskuun loppuun mennessä. Kiitos kaikille asiasta ilmoittaneille. Mikäli havaitset kompastukiven rikkoituneen, ilmoitathan siitä ystävällisesti os. hum@hum.fi.

Lue lisää kompastuskivistä https://hum.fi/kompastuskivet-stolpersteine/