Muistopäivätietoa

Vainojen uhrien muistopäivä – Minnesdagen för förintelsens

Katso kalenteriasi tammikuun 27. päivän kohdalta. Tuolle kohdalle merkitty muistopäivä saattaa vaikuttaa oudolta ja vieraalta. “Vainojen uhrien muistopäivä”?

Moni saattaa kysyä: “Minkä vainojen? Minkä uhrien? Tarkoitetaanko tässä nyt kaikkia vainoja kaikkialla ja kautta aikojen — Hitlerin rotuvainoja, Stalinin vainoja toisinajattelijoita kohtaan, armenialaisten tai kurdien vainoja Turkissa, albaanien vainoja Balkanilla, kristittyjen vainoja Pakistanissa — vai mitä?”

Jos kalenterisi on kaksikielinen löydät vastauksen päivän ruotsinkielisestä nimestä “Minnesdagen för förintelsens offer”. “Förintelsen” nimittäin merkitsee erästä aivan tiettyä tapahtumasarjaa lähihistoriassamme. Päivää vietetään keskellä Eurooppaa tapahtuneiden, natsien vuosina 1933-45 toimeenpanemien rotuvainojen — eli holocaustin — uhrien muistoksi.

Miksi tällainen päivä?

Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 suosituksen yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaisesti jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holocaustin muistopäivää. Laajaa eurooppalaista tapaa noudattaen on Suomessakin valtioneuvoston kanslian päätöksellä vietetty muistopäivää vuodesta 2002 alkaen. Tämän muistopäivän suomalaisessa syntyprosessissa oli Jad vashemilla keskeinen rooli aloitteentekijänä.

Muistopäivän ajankohta vaihtelee jonkin verran maittain. Suomessa muistopäivän ajankohtana noudatettava tammikuun 27. päivä ei ole sattumanvaraisesti valittu. Se on Auschwitzin kuolemanleirin vapauttamisen vuosipäivä.



Vaikka Auschwitz ei ole holocaustin koko kuva ja toisaalta vainot eivät suinkaan päättyneet Auschwitzin vapauttamiseen, on tuo leiri tullut ihmisen pahuuden ja ihmisarvon kieltämisen symboliksi ja sen vapauttaminen merkitsemään uuden tien alkua — uuden tien, jolla ihminen tehdyistä julmuuksista oppia ottaneena ei enää sorru kieltämään toisen ihmisen ehdotonta arvoa ja loukkaamattomuutta. Aikoina, jolloin rotuviha ja muukalaiskammo jälleen nostavat päätään ja saamme kuulla uutisia uusista kansamurhista, vainojen uhrien muistopäivän vietto saa erityisen ajankohtaisen sävyn. Muistamme ihmiskunnan suurinta yksittäistä murhenäytelmää lähimenneisyydessämme ja samalla katsomme ympärillemme ja koetamme muistuttaa itseämme ja toisiamme siitä mihin ihmisarvon kieltäminen voi johtaa. Vain muistamalla ja tuntemalla menneisyyden tapahtumat estämme niiden toistumisen.

Muistopäivä Suomessa

Jad vashem, Suomen osasto on järjestänyt jo vuodesta 1995 alkaen holocaustin muistopäivän samanaikaisesti juutalaisen kalenterin Jom ha-Shoan (shoah = holocaust) kanssa. Vuodesta 2001 alkaen päivän ajankohdassa siirryttiin nyt noudatettavaan käytäntöön ja vuonna 2002 taloudelliseksi taustavoimaksi tuli Opetusministeriö.

Vuoden 2003 muistopäivä sai erityistä näkyvyyttä siitä syystä, että se esiintyi nyt ensimmäistä kertaa suomalaisissa kalentereissa. Tilaisuus pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa ja pääpuhujana oli pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuudessa olivat läsnä myös kaikki kolme Suomessa asuvaa keskitysleireiltä eloonjäänyttä, Lilly Millner, Mayer Frank ja Nenne Kafka, jotka pääministeri sai näin ensimmäistä kertaa tavata henkilökohtaisesti.


Seminaari 27.1.

 


Yhteistyökumppani

 


Ilmoittautuminen


Osallistu seminaariin täyttämällä ja lähettämällä lomake.